Kauhavalla 4,8 miljoonan alijäämäinen tilinpäätös

Kauhavan kaupungin talous on kuin vuoristorataa, kuntaliitoksen jälkeisestä vuoden 2017 ennätystuloksesta syöksyttiin vuoden 2018 tilinpäätöksessä suurimpaan pudotukseen, alijäämää peräti 4,8 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen syy romahdukseen löytyy perusturvan kustannuksista.
Perusturvan osuus kaupungin vuoden 2018 käyttötalousmenoista oli 58,2 prosenttia, kun osuus vuotta aiemmin oli 56,0 prosenttia. Perusturvan menot muodostuvat kaupungin maksuosuuksista Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle ja Seinäjoen kaupungille ympäristöterveydenhuollosta sekä eläkemenoperusteisista maksuista. Kauhavan vuoden 2018 maksuosuus Kaksineuvoisen omaan toimintaan ylittyi noin 2,2 miljoonalla, samoin sairaanhoitopiirin maksuosuudet ylittyivät 2,2 miljoonalla, joten kokonaisuutena Kauhavan maksuosuus Kaksineuvoiselle nousi 4,4 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmaksi.
Toiseksi merkittävästi miinusmerkkiseen tulokseen vaikuttavaksi tekijäksi hallintojohtaja Liisa Salo nostaa kilpailukykysopimuksen vaikutuksen kuntien verotuloon.
– Vuoden 2018 verotuloennuste epäonnistui pahoin kaikkien kuntien osalta. Syynä oli valtiovarainministeriön virhe kunnallisveron määrästä kilpailukykysopimuksen astuttua voimaan 2017. Tieto tuosta virheestä tuli kuntiin vasta elokuun loppupuolella. Tämä aiheutti kunnille loppuvuodesta suuren veroleikkauksen, Kauhavan osalta miinusta kertyi kokonaisuudessaan 2.6 miljoonaa euroa, Liisa Salo huomauttaa.
Hänen mukaansa konsernitilinpäätös tulee olemaan myös miinusmerkkinen, lähes samaa tasoa kuin kaupungin.
Verotulojen kehitys on Kauhavalla ollut laskusuunnassa jo useamman perättäisen vuoden, syinä Liisa Salo mainitsee mm. väestön vähenemisen ja ikääntyminen.
– Lainakanta Kauhavalla on nyt 3021 euroa per asukas, kun maan keskiarvo on 3051 euroa, joten vieläkin ollaan nipin napin alle keskiarvon lainamäärässä per asukas, Salo jatkaa.
Kauhava pystyi tehostamaan kaupungin omaa toimintaa
– Tässä sinänsä murheellisessa tilinpäätöksessä positiivista on se, että Kauhavan kaupungin oma toiminta toteutui selvästi budjetoitua edullisemmin, käyttötalousmenot jäivät 2,3 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi. Säästöä syntyi merkittäviltä osin mm. henkilöstömenoista, peräti 0,9 milj. euroa, eli toimintaa on edelleen tehostettu. Valitettavasti oman toiminnan säästöt eivät riittäneet kattamaan tuota miinusta, joka tuli toiminnasta johon kaupunki ei suoraan pysty vaikuttamaan, sanoi kaupunginjohtaja Markku Lumio.
– Vuonna 2017 Kaksineuvoinen oman toiminnan säästöillä kykeni jopa kattamaan sairaanhoitopiirin ylitykset, nyt valitettavasti ei käynyt niin, vaan molemmilta tuli tuo runsaan 2 miljoonan ylitys.
– Sairaanhoitopiirin budjetti on ylittynyt vuosi toisensa jälkeen mikä on suuri ongelma. Sairaanhoitopiirin menot kasvavat vuosittain hyvinkin suurella prosentilla, tänä vuonna kasvun prosenttiluku oli 5,5, sanoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ville Virrankoski.
Kauhavan kaupungin puskuri kutistui, aiempi kertynyt ylijäämä runsas 14 miljoonaa on nyt 9,2 miljoonaa euroa.