Merja Mäen evakkoromaani Ennen lintuja ilmestynyt

”Olen nähnyt, miten vedelle hyräily sai Laatokan liikkumaan. Perättäiset aallonharjat värähtelivät kuin kanteleen kielet, jotka oli jätetty soimaan. Silloin alkoi vesi värähdellä myös minun sisälläni. Siinä me soimme samaa säveltä, minä ja Laatokka”

Kauhavalla asuvan, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Merja Mäen koskettava evakkoromaani kuljettaa lukijan Laatokan saaresta Pohjanmaalle. Romaani Ennen lintuja (Gummerus) tekee näkyväksi kulttuurieroja Suomen sisällä kertoessaan nuoren evakon selviytymistarinan ja kuvittaessaan naisen osaa sodassa.

Parantajan opissa ollut Alli pakenee Sortavalasta talvisodan pommituksia ja hiihtää Laatokan jään yli kotisaareen. Hänellä on mielessään kaksi toivetta: päästä pakoon sotaa ja jatkaa isän jalanjälkiä kalastajana äidin kiivaasta vastustuksesta huolimatta.

Alli joutuu lähtemään kuitenkin kälynsä kanssa pitkälle ja vaivalloiselle taipaleelle kuljettamaan perheen karjaa isän sukulaisten luo Seinäjoelle. Laatokan meren tyrskyihin ja tuuleen tottuneelle kalastajantyttärelle Pohjanmaan alavat pellot, työ sotasairaalassa ja vieraat tavat ovat uutta ja outoa.

– Minusta tuntui, että kaikkialla tuli vastaani luopumisen teema. Se miten sodan kokeneet olivat joutuneet luopumaan esimerkiksi pojasta, veljestä, aviomiehestä ja Karjalan siirtolaiset lopulta kotiseudustaankin. Jotkut jopa kahdesti. Minusta luopumisen tarina on tärkeä kerrottavaksi, sanoo Merja Mäki ja kertoo tutkineensa sotaa viiden vuoden ajan romaaniaan varten.

Merja Mäen maalaileva ja soljuva kerronta tuo esiin myös pohjalaisten ja karjalaisten eroista tunteiden ilmaisussa