Erkki Ylisippola julkaisi Jylhän tarinan 

Erkki Ylisippola julkisti kirjoittamansa kirjan: Jylhä tarina sunnuntaina 12.6 Härmän käräjätalossa. Kirja kertoo kauhavalaisesta Kristian Konstantin Sippolasta eli Krisian Konstusta, joka vuonna 1864 surmasi kauhavalaisen rengin Jaakko Härsilän. Tämä teko johti Konstun elinikäiseen karkotukseen ja pakkotyöhön Siperiaan.

Vankeusajan jälkeen siirtolaisena ollessaan Konstu tutustui Siperian suomalaisten vankien ja siirtolaisten pastorin Johannes Granön perheen palvelijattareen Erika Isakssoniin. Konstu ja Erika menivät naimisiin Siperian Omskissa ja siellä syntyi heidän ensimmäinen lapsensa.

Vuonna 1891 Konstu perheineen palasi Suomeen. Se tuli mahdolliseksi, kun Kauhavan seurakunta takasi Konstun paluuluvan, koska hänestä oli tullut kunnon mies. Lisäksi seurakunta otti hänet uudelleen jäseneksi ja alkoi valvoa tämän elämää.

Kaksi vuotta myöhemmin Konstu perheineen seurasi pastori Granön perhettä, Alatornioon, jossa Konstu kuoli 1898.

Erkki Ylisippola on kirjoittanut Kristian Konstantin Sippolan elämästä tarkan selvityksen. Hän on myös selvittänyt ja kuvannut suomalaisten siirtolaisten ja vankien elämää Siperiassa seikkaperäisesti, ja taustoittanut olosuhteet monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Teos sisältää myös kattavan selvityksen sekä Krisian Konstun, että pastori Johannes Granön perheiden myöhemmistä elämän vaiheista.

Kirjaan sisältyy myös laaja kokoelma dokumentteja sekä aikaisemmin julkaistuja kirjoituksia Krisian Konstusta ja Johannes Granöstä sekä heidän perheistään. Kaiken kaikkiaan teos on arvokas kuvaus 1800–luvun autonomisesta Suomesta ja erityisesti Kauhavan ja Etelä-Pohjanmaan sen aikaisesta elämästä ja kulttuuriperinteestä.

Julkistamistilaisuuden aluksi Kauhavan pelimannit soittivat Salla Sepän johdolla Jukka Kuoppamäen kappaleen ”Krisian Konstu”. Tekijä on Sippolan sukua.  Erkki Ylisippolan teosesittelyn jälkeen puheenvuoroja käyttivät mm. Salla Seppä, Hillevi ja Matti Tyni sekä Kyösti Virrankoski, jotka kiittivät kirjan kirjoittajaa arvokkaasta aikakauden kuvauksesta ja rikkaasta kansanperinteeseen kuuluvasta tiedon tallentamisesta, joka kaikki liittyy kiinteästi kauhavalaiseen historiaan.

Lopuksi Kauhavan pelimannit ja Nätty–lauluryhmä tarjosivat kansanlauluja ja musiikkiesityksiä.