Kiperiä kysymyksiä Kauhavan kuntalaisinfossa

Kauhavalla 15.1. järjestetyssä kuntalaisinfossa etukäteen lähetettyihin tai paikalla esitettyihin kysymyksiin olivat vastaamassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teemu Hakala, valtuuston puheenjohtaja Janne Sankelo, kaupunginjohtaja Markku Lumio, tekninen johtaja Antti Hakola, sivistysjohtaja Markku Viitasaari, sekä kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtaja Piia Kujala. Tilaisuus järjestettiin Ylihärmän yläkoululla.

Tilaisuus alkoi Janne Sankelon ja Teemu Hakalan lyhyillä avauspuheilla, sitten kaupungin tämän vuoden talousarviosta ja vuoteen 2022 ulottuvasta taloussuunnitelmasta lyhyen katsauksen esitti Markku Lumio ja vuosien 2020-2022 investointisuunnitelman ydinosia käsitteli Antti Hakola. Varsin pian päästiin illan odotetuimpaan osioon, eli yleisökysymyksiin.

Kuntalaisten etukäteen lähettämiä kysymyksiä oli tullut runsaasti, ja valtaosa kaksituntisen tapahtuman ajasta meni näiden runsaan kahdenkymmenen kysymyksen käsittelyyn, vaikka tapahtuman juontanut Janne Sankelo yritti pitää kiinni alun perin sovitusta 2-3 minuutin vastauksista per kysymys.

Kysymysten aiheet olivat varsin moninaiset; kaupungin budjetti ja sen ylitykset, talouden tasapainottaminen, kaupungin velkataakka ja sen kasvu, koulujen lakkauttaminen ja niiden rakentaminen, sote-keskuksen rakentaminen ja terveyspalvelut yleensäkin, tuulivoima ja kaavoitus ja kaava-alueiden hoito olivat suosituimpia aiheita. Yksittäisinä aiheina mainittiin mm. Järven järven kaava-alueen ympäristö, kehitysvammaisten lasten kuntoutussuunnitelmien mukainen opetus, Ylihärmän Taidetalon kohtalo, skeittiparkin rakentaminen, pyörätie Kosolan ja Alakylän välille ja Ylihärmän katuvalot.

Huomio kaupungin käyttötalouteen

Kauhavan kaupungilla on meneillään erittäin raskas talouskausi, viime ja kuluva vuosi ovat voimakkaasti alijäämäisiä. Kauhavalla oli enimmillään ylijäämää noin 14 milj. euroa vuonna 2017, vuonna 2021 ja 2022 tuo puskuri on loppuun käytetty ja ollaan nollatilanteessa. Eniten keskustelua ovat aiheuttaneet Kauhavan suuret investoinnit, suurimpana uusi koulukeskus, mutta investointien osuus kaupungin käyttötaloudesta on varsin kohtuullinen, totesi kaupunginjohtaja Lumio.

– Investoinnit näkyvät käyttötaloudessa kahdella tapaa: investointien rahoitukseen otetun lainan korkomenoina, ja valmistuttuaan investoinnin poistoina. Korkokulut ovat nykyprosenteilla varsin kohtuulliset, ja investointien poistot jakautuvat monelle vuodelle, usein monelle vuosikymmenelle. Meillä käyttötalouden ongelma on, että verotulot ovat alentuneet ja perusturvamenot ovat voimakkaasti kasvaneet. Tällainen yhtälö, jossa tulot laskevat ja menot nousevat, ei oikein toimi. Veroprosenttihan kaupungilla on pitkään ollut sama, 21,

75, ja tuolla samalla prosentilla on tehty vuoteen 2022 ulottuvat arviot, Lumio kertoi.

– Tilanne on siis se, että tämän vuoden jälkeen ollaan nolla-tilanteessa, ja uutta alijäämää ei saa tulla. Siksi kaupungin kulurakenne kokonaisuutena on pakko ottaa tarkkaan syyniin, kevään aikana käydään läpi esimerkiksi koko kaupungin henkilöstörakenne, jokainen virka ja vakanssi, Lumio jatkoi.

Kaupungin velkataakka kiinnosti yleisöä, ja nykytilanteesta kertoi Teemu Hakala.

– Vuoden 2020 lopussa kaupungilla on velkaa noin 3 800 euroa asukasta kohden, mikä on lähellä Etelä-Pohjanmaan kuntien keskiarvoa. Kauhavan velkaantuminen kaupunkina ei ole radikaalisti enemmän kuin muissa kunnissa. Mikäli mukaan otetaan koko konserni tytäryhtiöineen, velkasumma nousee noin 8 000 – 8 500 euroon per asukas. Lähtökohta on, että myös tytäryhtiöitä hoidetaan niin hyvin, että ne ottamistaan veloista kykenevät selviämään, Hakala sanoi.

– Kaikki investoinnit on tehty tarpeeseen ja monesti pakon sanelemana lyhyellä aikataululla, ja velanotto ja – hoito on meillä hyvissä käsissä.

Koulujen lakkauttamisista tulleet säästöt

Kauhavan koulut, pienten koulujen sulkemiset ja uusien koulujen rakentamiset poikivat runsaasti kysymyksiä. Haluttiin tietää mm. miten paljon säästöjä on tullut kyläkouluja lakkauttamalla.

– Vuodesta 2014 on suljettu viisi koulua, ja miksi näitä sulkemisia on sitten tehty? Sen vuoksi kouluja järjestellään uudelleen, että opetusryhmien koko säilyy riittävänä. Kun opetusryhmien koko kasvaa, opettajia tarvitaan vastaavasti vähemmän. Vuoden 2015 tammikuussa Kauhavalla oli 76 luokanopettajaa, tällä hetkellä meillä on 64 luokanopettajaa, kun uusi koulukeskus aloittaa Kauhavan keskustaajamassa, luokanopettajien kokonaismäärä laskee noin kuuteenkymmeneen.  Tähän mennessä kumuloituva säästö palkkakuluissa on ollut noin 600 000 euroa vuodessa, päälle tulevat vielä kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta tulevat säästöt. Menopuolelle on kyllä kirjattava kasvaneita kuljetuskustannuksia, mutta silti säästö on varsin huomattava, sanoi sivistysjohtaja Markku Viitasaari.

Kysyttiin myös tarvitseeko Kauhavan kokoinen kaupunki neljää yläkoulua ja kahta lukiota?

– Kauhavalla ei enää tälläkään hetkellä toimi neljää yläkoulua, vaan kaupungissa on siirrytty yhtenäiskoulumalliin. Tällä yhtenäiskoulumallilla voidaan laskelmien mukaan parhaiten turvata koulupalvelujen alueellista saatavuutta. Yhtenäiskoulut ovat taloudellisesti hyvin toimivia, ja tulevaisuudessa meillä on todennäköisesti neljän yhtenäiskoulun malli, totesi Janne Sankelo.

– Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on sen laatuinen, että Kauhavan kaupunki itse asiassa hyötyy siitä että sillä on kaksi lukiota. Meillä ei ole tarvetta tehdä tähän muutoksia, ellei oppilasmäärissä sitten tapahdu suuria muutoksia.

Huolta kannettiin myös siitä, suljetaanko Härmien ja Kortesjärven terveysasemat kun Kauhavan uusi terveysasema valmistuu.

– Jo tämän uudisrakennuksen hankesuunnitelmassa on kirjattu, että uudisrakennuksella ei ole vaikutusta näiden hyvinvointiasemien olemassaoloon. Vuonna 2018 tehtiin tuo iso palvelurakennemuutos, jonka näkyvin osuus oli lääkärien keskittäminen Kauhavan keskustaajamaan ja osastohoidon keskittäminen yhteen yksikköön. Tämä on se malli jolla mennään, kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtaja Piia Kujala vastasi.

Erikoissairaanhoidon kustannuksista Piia Kujala halusi muistuttaa yleisöä siitä, että erikoissairaanhoidossa ei hoideta turhaan ketään.

– Jokaisen euron takana on kyllä vakavasti sairastunut henkilö, ja sen takia se erikoissairaanhoidon kuluilla syyllistäminen ei aina ole aiheellista. Toki sen myönnän, että niin meillä kuntayhtymässä kuin erikoissairaanhoidossa toki täytyy miettiä taloudellisuutta ja tehokkuutta, Kujala sanoi.