Nuorisoseuratyön vahvuus on yhteisöllisyyden luomisessa

Kun Kauhavalla juhannus alkaa Kalan torpalla, juhlapuheessa pitäydytään nuorisoseuratoiminnan alkuhistoriaan. Aivan oikeutetusti ja ymmärrettävistä syistä, sillä nuorisoseuran juuret lähtivät juuri Kalan torpalta.

– Jos ei olisi juhlapuhetta varten tarvinnut perehtyä Kalan torpan historiaan, paikallishistoria olisi jäänyt varsin suppeaksi, Isontalon Anttiin ja Rannanjärveen. Tämä olisi ollut harmi, sillä Kauhavan alueella Kalan torpalla perustetun nuorisoyhtiön myötä on tapahtunut monta merkittäviä asiaa, jotka ovat vaikuttaneet hyvästi maamme vaiheisiin vuosien varrella, sanoo kaupungin hallituksen puheenjohtaja Teemu Hakala.

Hakala peilaa juhlapuheessa ajatuksiaan Yrjö Näykin ensimmäisissä nuorisoyhtiön tilaisuuksissa vuonna 1881 pitämiin puheisiin. Puheissaan Näykki perustelee laajasti näkemystään siitä, miksi sivistyksen edistäminen Kauhavalla on tärkeää ja arvokasta. Tuolloin jo sivistyksen ei katsottu olevan vain kirjaviisautta, vaan sivistyksen katsottiin näkyvän myös käyttäytymisenä soveliaasti. Huolta Näykki kantoi myös tavallisten nuorten käyttäytymisessä, jota hän piti varsin holtittomana. ”Nuoria tulisi kasvattaa isänmaan rakkauteen sekä poistaa samalla raakoja ja epäsiveellisiä tapoja.” Nuorisoa pitäisi Näykin mukaan myös innostaa kirjallisuuden pariin ja opettaa heille huvittavia leikkejä. Jo ensimmäisistä iltamista alkaen pidettiin nuorisoyhtiössä yllä niitä arvoja, jotka ovat kantaneet siitä asti alkunsa saanutta nuorisoseuraliikettä aina näihin päiviin asti.

– Sivistyksen rooli kuuluu tavallisen ihmisen käyttäytymiseen. Sivistykselle ja asianmukaiselle käytökselle on kysyntää myös meidän nyky-yhteiskunnassamme, jossa välistä tuntuu unohtuvan soveliaisuuden raja. Internet ja sosiaalinen media ovat muokanneet yhteistä kanssakäymistämme tavalla, joka välttämättä ei ole paras mahdollinen. Tuntuukin siltä, että sivistynyt keskustelu unohtuu aina välillä meiltä ihmisiltä. Tältä osin nuorisoseura-aatteella on vielä paljon työtä jäljellä. Merkittävämpi ongelma nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin yhteisöllisyyden hiljainen katoaminen ja yhdessä tekemisen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Individualistinen ajatus, että ihminen pärjää parhaiten omillaan on nurinkurinen. Sillä on selvää, että ihmistä ei ole luotu selviämään yksin. Meistä jokainen kaipaa yhteistä tekemistä, yhdessä olemista ja toisen ihmisen läsnäoloa. Kauhavalla tätä vahvaa me-henkeä vaalii vahva nuorisoseurakulttuuri, joka on viime vuosina ollut näkyvästi esillä monin toiminnan muodoin, Hakala kiittelee juhlapuheessaan ja kiittää myös Kauhava-seuran kokoamaa runsasta materiaalia koskien Kalan torppaa ja Kauhavan nuorisoyhtiön aikaista historiaa.

– Vuosi 2020 ja juhannus 2020 jäänee monen tapahtumajärjestäjän mieleen. Alkuvuoden koronakriisi asetti omat sääntelynsä. Niin myös Kauhavan kaupunki ja Kauhava-seura ry pystyivät päättämään Kalan torpan perinteisen juhannusjuhlan järjestämisestä vasta toukokuussa. Mutta hienoa, että juhla saatiin järjestettyä, esiintyjät lupautuivat lyhyellä varoajalla ja että yleisöäkin saapui näinkin runsaasti, museointendentti Hanna Rieck-Takala kiitti esiintyjiä ja yleisöä juonnoissaan.

Juhla Kalan torpalla alkoi Suomen lipun nostolla. Kauhavan oppaina tunnetut Aira ja Jyrki Lahti suorittivat lipunnoston Satu Lumiahon luotsaaman Kauhavan pelimannien soittaessa, Nätty-ryhmän ja yleisön laulaessa lippulaulun. Nätty-ryhmä esittämänä kuultiin myös ensiesityksenä kauhavalaisen runoilijan ja pakinoitsijan Irja Pollarin sanoittaman ja säveltämän laulun Pikkuinen lintu, jonka oli pelimanneille sovittanut Salla Seppä.