Uusin Lakeuden Aviisi luettavissa netissä jo keskiviikkona klo 7 alkaen!
Lue tästä »
Aisapari palkitsi kokouksessaan Vuoden Intoilijat
Aisapari ry palkitsi kevätkokouksessaan Lappajärvellä Aquarius Innissä 12.4. Aisaparin valitsemat Vuoden Intoilija ja Vuoden Intoilu 2023.
Vuoden Intoilija 2023: Matkailun iloa Lappajärven kesään
Vuoden 2023 Vuoden Intoilijaksi on valittu Kristian Hyyppä, joka on yritystoiminnallaan edistänyt matkailualaa Lappajärven alueella. Hyypän luotsaaman Lappajärven kesäteatteri Oy:n toiminnassa ovat mukana myös Jenni Hyyppä ja Miika Lahnalampi. Lappajärven kesäteatterin alla toimivat Kraatterijärvi Adventure -aktiviteettivuokrauspalvelu ja Terrace Kirppu -rantaravintola, joka tarjoaa hyvää ruokaa ja live-esiintymisiä. Viimeisimpänä lisänä yritystoimiin on tullut pian avautuva Aquarius Resort -majoitus- ja kokouspalvelu tilaussaunoineen.
– Kun ensimmäinen vuosi oli ohi, asiakkailta saatiin palautetta, että he olisivat halunneet jatkaa illanviettoa tai tehdä järven alueella jotain muutakin. Siellä ei silloin oikein ollut mitään palveluita, niin päätimme, että rupeamme itse tuottamaan sinne ohjelmaa, Kristian kertoo.
Kun Hyyppä alkoi miettiä yritystoiminnan laajentamista, hän päätti hakea yrityshankerahoitusta Aisaparilta. Hän oli tutustunut Aisapariin ja sen toimintaan aiemmin, kun hän oli työskennellyt heidän kanssaan toisessa projektissa. Siitä yhteistyöstä hän sai idean, että hänkin voisi hakea rahoitusta oman yrityksensä hankkeeseen.
Aisaparin rahoituksen avulla Hotelli Kivitipun rantaympäristö siivottiin, ja rannan lähellä olevaan pieneen saareen rakennettiin lasikattoinen grillauskota avoimeen käyttöön. Kesäteatteri Oy:n alle perustettiin Kraatterijärvi Adventures mm. välinevuokrausta ja kalastusretkien järjestämistä varten. Viimeisimpänä lisäyksenä on Hotelli Kivitipun takana sijaitseva Aquarius Resort, joka tarjoaa mm. elämysyöpymisiä kauniissa huoneissa Lappajärven äärellä.
– Aisaparin rahoitus on ollut meille suureksi avuksi. Emme olisi ehkä pystyneet toteuttamaan hanketta ilman heidän rahoitustaan ja kannustusta, Hyyppä kertoo.
Alkavana kesänä suunnitelmissa on jatkaa bisneksiä kesäteatterissa ja sen alla toimivissa matkailupalveluissa normaaliin tapaan. Muiden tavoitteiden osalta Hyyppä mainitsi nuorempien asiakkaiden houkuttelun alueelle vahvistamaan nykyistä asiakaskuntaa.
– Tärkeänä pointtina on myös se, että kaikki alueen yritykset tekevät yhteistyötä ja puhaltavat yhteen hiileen, Hyyppä painottaa.
Vuoden Intoilu 2023: Vaikuttavaa museotyötä Väinöntalolla
Järviseudun museo, Evijärven Väinöntalo on yli 60-vuotisen historiansa aikana esitellyt monipuolisesti järviseutulaisen talonpojan arkea ja juhlaa, entisiä työtapoja ja alueellemme tyypillistä esineistöä. Museoalueeseen kuuluu parikymmentä rakennusta ja sen kokoelmissa yhteensä noin 20 000 esinettä. Entisajan puintipäivät, koululaisten toimintapäivät ja pihapiirissä toimiva kesäteatteri ovat värittäneet museon toimintaa vuosien varrella.?
Nyt museo on näyttävästi esillä myös verkossa Aisaparin rahoittaman hankkeen myötä. Väinöntalo eläväksi oli pilottihanke, joka tuotti verkkosisältöä paikallisen historian ja elämäntavan esittämiseksi suurelle yleisölle. Hankkeen keihäänkärkenä tuotettiin kuusiosainen Talonpoikain elämää -dokumenttielokuvasarja, joka käsittelee monitahoisesti historiallisen järviseutulaisen talonpoikaistalon arkista elämää ja asutuksen alkuvaiheita Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi hankkeessa tuotettiin talonpoikainelamaa.fi verkkosivusto. Hanketta hallinnoi Evijärven kunta.
Elokuvat ovat keränneet verkossa noin 150 000 katselukertaa. Hanke jatkoi Väinö Tuomaalan – yhden Suomen merkittävimmistä kansanperinteen tallentajista – työtä ja päivitti sitä nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi.
Kahdessa vuodessa Väinöntalon YouTube-kanava sai yli 1000 tilaajaa. Valtionosuutta saaviin museoihin, joita Suomessa on 124, verrattuna menee Väinöntalo ykköseksi tilaajamäärissä ja kuudenneksi katselukerroissa. Moni museoista on lisäksi ollut jo pitkään YouTubessa, joten päiväkohtaisissa katsojatilastoissa Väinöntalo on kakkosena isolla erolla seuraaviin.
Hankeidean isä Jussi Försti toimi hankkeen projektipäällikkönä ja vastasi niin sisällöstä kuin järjestelyistäkin käsikirjoituksesta ohjaamiseen ja tuottamiseen saakka. Hän myös hoiti osittain kuvaamisen, leikkasi valmiit teokset ja valmisti nettisivut. Pääasiassa kuvaamisesta vastasivat Severi Peura ja Risto Laukkonen Alajärveltä, ja äänien jälkikäsittelystä huolehti Markus Karppinen. Erittäin moni auttoi talkoolaisena niin kameran edessä kuin takanakin.
– Hankkeesta on tullut pelkästään positiivista palautetta. Elokuvia on katsottu kouluissa ja vanhainkodeissa ja varmaan kaikkialla siltä väliltä. On hienoa, että on pystynyt tuomaan iloa ihmisten elämään. Mielestäni hankkeen tärkein saavutus on se, että sen tuotosten kautta meillä on mahdollisuus katsoa taaksepäin ja peilata nykyaikaa sitä maailmaa vasten, missä isoisämme ja -äitimme elivät. Moni nykyajan vaatimus asettuu sitä vasten oikeanlaiseen asteikkoon, Jussi Försti kertoo.
Aineistoa Väinöntalon kanavalle tullaan lisäämään myös Evijärvellä 1990-luvulla toimineen paikalliskaapelikanavan tallenteista.
Jussi Försti on 37-vuotias ja asuu Evijärvellä. Hän on toiminut mainostoimistoalan yrittäjänä 15 vuotta. Nykyään hän on keskittynyt tuottamaan dokumenttielokuvia ja tarjoamaan viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijapalveluita museoalalle.
