Tammisunnuntain muistojuhlaa vietettiin Kauhavalla

Maakunnallisen Tammisunnuntain muistojuhlan vietto alkoi sanajumalanpalveluksella Kauhavan kirkossa sunnuntaina kello 10, ja seppelpartiot lähetettiin kaatuneiden sankarien muistomerkeille. Tämän jälkeen siirryttiin kirkkolounaalle Kauhavan koulukeskukseen, jonka liikuntasali oli valittu päivän pääjuhlan viettopaikaksi. Kauhavan Tammisunnuntaijuhlan tie on koronan vuoksi ollut tavallista kimurampi; juhla oli jo kahdelta vuodelta peruttu, mutta nyt päästiin vihdoin kokoontumaan maakunnallisen muistojuhlan viettoon, ja juhlaa oli odotettu, sen saattoi päätellä koulukeskuksen liikuntasaliin saapuneen juhlayleisön määrästä.
Juhlan tervehdyspuheen piti Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Veli Suvanto, ja puheen ja muistokynttilän sytyttämisen jälkeen oli juhlapuheen vuoro. Sen piti filosofian tohtori, nykyinen Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö.
– 105 vuotta sitten Suomi oli, muodollisesta itsenäistymisestään huolimatta, Neuvosto-Venäjän näkövinkkelistä edelleen osa Pietarin puolustusjärjestelmää, ja maassa oli venäläisiä joukkoja kymmenin tuhansin. Jääkärien koulutustoiminnan seurauksena Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 1918 alkaessa noin 3 000 peruskoulutuksen saanutta miestä. Mannerheim matkusti Vaasaan 18 tammikuuta. Viipurista alkaneet tapahtumat kiirehtivät toimintaan ryhtymistä, ja sotatoimien aloittamista koskevan käskyn Mannerheim antoi 25.1, käskyn mukaan suojeluskuntien oli yllätettävä ja riisuttava aseista Etelä-Pohjanmaan venäläiset varuskunnat. Näin Tammisunnuntai oli käännekohta Suomen historiassa, Niinistö kertoi.
Niinistö muistutti puheessaan, että maantieteelliset olosuhteet eivät ole muuttuneet, raakalaismaisesti Ukrainaan hyökännyt Venäjä on edelleen Suomen rajanaapuri, ja siksi yleinen asevelvollisuus tulee Suomessa säilyttää ja Natoon tulee liittyä.
– Jatkossa kannamme vastuun puolustuksestamme yhdessä liittolaistemme kanssa. Suomi ei ulkoista puolustustaan, mutta teemme sen jatkossa osana Natoa.
– Tarvitsemme myös nykyistä laajemman varuskuntaverkoston, jo maanpuolustushengelle omalla varuskunnalla on suuri merkitys. Lisää varuskuntia tarvitaan myös, mikäli naisten osuutta maanpuolustuksesta halutaan merkittävästi lisätä. Nyt vanhan Vaasan läänin alueella ei ole yhtään varuskuntaa. Toivon, että saamme tulevaisuudessa nähdä erityisesti Kauhavan varuskunnan uudelleen syntymisen. On tullut aika korjata vuosikymmen sitten tehdyn puolustusvoimauudistuksen karmeita virheitä, eli on tullut aika palauttaa Kauhavan varuskunta. Sen sijainti on paras mahdollinen, kun katsoo, miten Venäjä käy sotaa Ukrainassa, Niinistö sanoi, ja sai raikuvat aplodit Kauhavan koulukeskuksen liikuntasaliin kokoontuneelta juhlayleisöltä.
Tammisunnuntain juhlaan toi valtioneuvoston tervehdyksen ministeri Antti Kurvinen. Tervehdyksensä esittivät myös Vapaussodan Perinneliitto, Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen toi everstiluutnantti Pasi Heinua. Juhlassa luettiin myös nuorten puheenvuorossa Emilia Lampisen Vapaussotien Perinneyhdistyksen järjestämän kirjoituskilpailun voittanut kirjoitus Vuoden 1918 sodan monta nimeä. Kirjoituksen luki Kauhavan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Teikari.
Juhlan musiikkitarjonnasta vastasi Laivaston soittokunta johtajanaan musiikkikomentajakapteeni Juha Ketola. Ketola esitti laulaen kaksi marssia, Nuijamiesten marssi ja Jääkärien marssi, upea ääninen laulu ammattitaitoisen soittokunnan säestämänä jäi varmasti monen läsnäolijan mieleen.
Juhlan päätössanat lausui Kauhavan kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Annukka Annala.
Juhlan olivat järjestäneet Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry, Kauhavan kaupunki, Kauhavan seurakunta, Kauhavan alueen reserviläisjärjestöt ja lukiot.